Pennusta aikuiseksi

Pennusta aikuiseksi osa 1.
- heinäkuu

Tulemme seuraamaan lähes vuoden ajan joka kuukausi jatkosarjaa koiran pentujen varttumisesta aikuisiksi saakka. Toivomme tämän sarjan olevan hyödyllinen tuleville koirien omistajille ja muutenkin olevan koirien ystävien mieleen rodusta riippumatta. Pyrimme seuraamaan pentujen elämää niiltä osin kuin on mahdollista ja ainoastaan silloin, kun koirien uudet omistajat ehtivät osallistua tietojen kokoamiseen.

Tänään 30.7.2001 on syntynyt Espoossa Kennel Hoffiloves:in Hera -nimiselle Hovawart emälle 7 tervettä pentua joista 3 on uroksia ja 4 narttua. Pennut on nimetty J -kirjaimen mukaan ja niiden "työnimet" ovat seuraavat:

Jomppe 605 g	musta
Joni 575 g	musta
Jane 500 g	kulta
Jussi 635 g	kulta
Jatta 460 g	musta ruskein merkein
Jenni 450 g	musta ruskein merkein
Justiina 560 g	musta ruskein merkein

Synnytys alkoi klo. 10.30 ja se loppui klo. 15.30. Kaikki meni hyvin ja pennuista ei pysty näin ensimmäisenä päivänä oikeastaan sanomaan muuta kuin että ne näyttävät terveiltä. Paremman ennusteen hengissä säilymisestä pystyy esittämään vasta muutaman vuorokauden kuluttua syntymästä. Niiden silmät tulevat aukeamaan vasta parin viikon kuluttua. Perusravintona emä on syönyt kuivaruokaa (Solid Gold) ja lisänä odotuksen aikana viiliä ja piimää. Synnytyksen helpottamiseksi emälle annettiin tuoretta Razz jauhetta, mutta sen annostelu aloitettiin vasta 2,5 viikkoa ennen h -hetkeä joten tuotteen vaikutuksesta ei ole varmaa tietoa - ainakin sikiöpussit olivat vahvat, kaikki syntyivät oikein päin ja pentujen tuoksu oli sangen neutraali. Synnytyksen aikana emä ei vinkunut eikä valittanut yhtään. Synnytyksen jälkeen Hera saa ravinnokseen em. lisäksi keitettyä kalaa ja keitettyä kananmunaa joiden ohessa ruokaan on sekoitettu myös luomuporkkanasosetta sekä KoiraPuuroa (Yrjölän puuroa). Synnytysrasituksesta toipumisen helpottamiseksi Heran ravintoon on lisätty Solid Gold:in tuotesarjaan kuuluvaa Exxta-C vitamiiniravinnetta.

Pennusta aikuiseksi osa 2.
- elokuu

PENNUT OVAT JO NELJÄVIIKKOISIA JA MENO ON JO MELKOISTA.
Viikonvanhoina pennut ”kävelevät” kuono maata viistäen emon hajun perässä sen tullessa laatikkoon. Väliajat pennut nukkuivat yhdessä kasassa tyytyväisenä massut pullollaan. Harvoin kuului pentulaatikosta (joka sijaitsee olohuoneen nurkassa) minkäänlaista ääntä. Pennut kasvavat nopeasti. Pienin niistä - Jenni - jää painossa muuta sisarparvea jälkeen, mutta taistelee reippaasti osuudestaan.
Silmät aukenevat 11 päivän ikäisillä pennuilla ja samoihin aikoihin kuulokin tarkentuu. Nyt laatikossa liikahdeltiin kiivasta tahtia emon tullessa. Pennut alkavat leikkiä muristen ja ”hammastelujakin” kokeillaan. Pennut harjoittelivat itse tarpeiden tekoa. Vahinkoja sattui; horjahtelevia pentuja istahteli kasojen päälle ja kaveri saattaa työntää kuononsa juuri sopivasti alle toisen tehdessä tarpeitaan. Emo jättää pennut jo pitkiksi ajoiksi yksin, tosin vahtien pentulaatikon ympäristöä kauempaa mahdollisten vaarojen varalta.
Kolmenviikon ikäiset pennut imevät edelleen maitoa emästä, mutta ovat myös aloittaneet lisäruokailun. Pennut syövät Solid Goldia ja viiliä, välillä annoksiin lisätään munaa, jauhelihaa tai kalaa. Ruokailut tapahtuvat pentulaatikon ulkopuolella yhdestä kupista. Syöminen on suttuista puuhaa, seitsemän sottapyttyä lypsää ruokaa etujaloillaan. Pennut on putsattava ruokailun jälkeen pyyhkeellä. Myös veden juonti on mielenkiintoinen ohjelmanumero, vaikka kuppiin laitetaan vain tilkka vettä pystyvät pennut toteuttamaan siinä jopa sukellusharjoituksia. Hampaat ovat puhjenneet ja niitä testataan kaikkeen mahdolliseen mm. kavereihin, ihmisiin, emon nisiin ja huonekaluihin. Pentulaatikon aitoja jouduttiin jo korottamaan sillä ensimmäiset ”hyppivät” siitä jo yli. Pennut olivat ensimmäisiä kertoja ulkona. Pentujen silmissä maailma laajeni heti ensi kerralla valtavasti. Uudet hajut, äänet ja materiaalit ihmetyttivät pentuja. Ensimmäinen kerta oli varovaista tutkiskelua turvallisten ihmisten ympärillä, toisella kerralla jo rohkeimmat ottivat etäisyyttä ja laajensivat reviiriään.
Neljäviikkoiset pennut jaksavat leikkiä jo puolituntia yhteen menoon ennen kuin sammuvat kuka mihinkin. Emo imettää vieläkin satunnaisesti ja lisäruoka maistuu. Pieninkin on saavuttanut sisariaan eikä kokonsa puolesta enää erotu yhtä selvästi muusta porukasta. Luonteenpiirteet alkavat jo erottua selvemmin. Pojista Blondi-Jussi on selvästi rauhallisin, mutta hyvin seurallinen. Jussi hakeutuu ihmisten luo ja pitää sylissä olosta. Jomppe ja Joni ovat täynnä itseään, taistelevat mielellään ja testailevat kavereiden haluja pomoiluun. Jane on nartuista selvästi vilkkain. Jane murisee ja rähisee, haluaa pomottaa mutta ilmeisestikin siihen siitä ei ole ainakaan tässä laumassa. Jenni ja Jatta taistelevat mielellään, mutta väistelevät ”suurempia”. Justiina on mietiskelijä ja joka innostuttuaan jaksaa touhuta pitkänkin aikaa.
Pennut on madotettu kahteen kertaan Canexilla. Kynsiä on leikattu. Ostajia on käynyt katsomassa ja valitsemassa omaa pentuaan. Vielä ei ole yhtään pentua valittu lopullisesti, mutta neljä on näillä näkymin lähdössä luovutusiän tullessa. Kaikki ostajat haluavat vielä uudelleen käydä tutustumassa pentuihin ja katsomassa miltä ne näyttävät pikkuisen vanhempina, sillä pennuille yritetään löytää mahdollisimman sopivat perheet. Kolme pentua (uros ja kaksi narttua) odottaa vielä uutta kotia.

Pennusta aikuiseksi osa 3.
- syyskuu

Pennut pyörivät jaloissa, murisevat ja telmivät. Muksut hihkuvat riemusta ja välillä hampaiden aiheuttamasta kivustakin. Elämä yhdeksän koiran ja kolmen pojan kanssa ei ole hiljaista ja rauhallista. Hesareita tuntuu olevan aina liian vähän ja jätesäkit täyttyvät ennätysvauhtia. Koiranruokasäkit hupenevat ennätysajassa ja viiliä on valmistumassa tiskipöydällä parinlitran muovikulhoissa. Uunissa on jemmassa pentujen seuraavat ateriat. Jääkaapissa koirienruuat vievät aina liikaa tilaa. Huusholli ei pysy lähellekään edustuskuntoa ja vieraita käy päivittäin. Onneksi naapurissa asuu "kennelpoika", joka tunnollisesti hoitaa koiralauman päivisin kun olemme töissä.
Pentujen sosiaalinen elämä lisääntyy hereillä oloajan myötä. Pentujen on tarkoitus elää ihmisten parissa, joten on erittäin tärkeätä että erilaiset ihmiset vauvasta vaariin käsittelevät niitä. Ihmisiin tottuneet ja sosiaaliset pennut reagoivat ihmisiin hyökkäämällä täyttä vauhtia hännät heiluen tervehtimään tai ainakin ovat välinpitämättömiä. Missään tapauksessa pennut eivät saa juosta karkuun tai piiloutua. Pennut haluavat ja saavat erikoishuomiota jokainen erikseen. Niitä nostellaan syliin, niitä silitellään ja hellitään. Pennut vastaavat hellittelyihin nuolemalla, puremalla ja pyörimällä ihmisten ympärillä.
Ne liikkuvat päivä päivältä ketterämmin ja ne kokeilevat hampaillaan kaikkea; ihmisiä, kavereita, emää, huonekaluja, leluja… Pentujen reviiriä laajennettiin, jotta ne saisivat erikseen nukkumispaikan, leikkipaikan ja paikan mihin tarpeet voi tehdä. Mahdollisuuksien mukaan pennut viedään ulos joko pareittain tai kokonaisena laumana. Ulkona kaikki ilmansuunnat ovat kiinnostavia reviirin laajentamiseksi, joten vahtijoitakin on oltava riittävästi jotta lauma pysyy koossa.
Emä käy hoitamassa niitä enää harvoin, mutta sitäkin kärsivällisemmin. Emä imettää istualtaan tai seisten. Emää ei enää ruokita monilla ylimääräisillä annoksilla vaan yritetään tasoitella ruokailut normaaliin, jotta maidon tulo vähenisi luonnollisesti ja pennut vierottuisivat emästä.
Pentujen isä tuli omistajineen katsomaan jälkikasvua niiden ollessa seitsemän viikkoisia. Pentujen mielestä uusi koiratuttavuus haisi vieraalle, mutta oli erittäin mielenkiintoinen. Vähän aikaa pennut hillitsivät luontaisen uteliaisuutensa ja riehakkuutensa, mutta huomattuaan ettei tämäkään tuttavuus ollut millään tavalla vaarallinen, ne alkoivat terrorisoimaan porukalla isäänsä joka herrasmiehenä yritti väistellä teräviä hampaita.

Pennusta aikuiseksi osa 4.
- lokakuu

Niin mukavaa kuin onkin seurata pentuja niiden kasvaessa ja kehittyessä tulee luopumisenaika pentujen lähtiessä maailmalle. Kaikille pennuille on löytynyt mukavat uudet kodit. Tässäkin laumassa oli erilaisia pentuja: vilkkaita, rajuhkoja, rauhallisia ja hillittyjä. Uusille omistajille kerrottiin millaisia pentuja oli tarjolla ja mietittiin mitä kukin halusi jotta sopiva koira ja omistajaperhe kohtaisivat.
Viimeiseksi kotiin jäi Jussi. Jussillekin löytyi sopiva koti, mutta valitettavasti lapsen allergiaoireiden vuoksi se palautui parin viikon kuluttua takaisin kotiin. Viikon päivät kotona emän ja mummun kanssa oli täynnä toimintaa. Molemmat blondit (emä Hera ja Jussi) nauttivat vetoleikeistä keskenään ja ihmisten kanssa. Jussi oppi kulkemaan hississä kuten isot koirat sekä matkustamaan autossa kuin vanha tekijä. Onneksi myös sille löytyi pian uusi koti.
Kasvuvauhti on hurjaa. Hoffin pentu tuplaa painonsa kymmenessä päivässä ja syntymäpaino on yli kymmenkertainen luovutushetkellä. Kun tätä miettii voi kuvitella paljonko ruokaa pentu tarvitsee ja myös sitä paljonko sitä tulee toisesta päästä ulos. Onneksi pentue ei ollut tämän suurempi ja emällä riitti maitoa. Suurissa pentueissa (ja välillä pienissäkin), on ryhdyttävä lisäruokintaan heti pentujen synnyttyä. Lisäruokinta aloitetaan silloin vastikkeella jota parin viikon jälkeen vähitellen aletaan vahvistamaan lisäruualla. Ruokinta on yksi tärkeimmistä asioista kasvattamisessa ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. Sopiva ruoka riittävine muttei liiallisina annoksina antaa pennulle hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä oikein. Näinkin kookkaalla rodulla kasvattajat panostavat ruokintaan ja seuraavat pentuja jotta ne pysyvät "kasassa". Tällä tarkoitetaan kasvua joka tapahtuu tasapainoisesti ja sopivalla nopeudella, sillä jos pentujen paino nousee liian nopeasti eivät luusto ja lihakset ehdi kehittyä riittävän nopeasti täyttääkseen raamit.
Pennut syövät edelleen Solid Gold penturuokaa. Kun istuimme ruokakokeilun tiimoilta ensimmäistä kertaa Symppis porukan kanssa mietimme mitkä seikat ovat meille tärkeitä ja mitä haluamme. Halusimme testata pennuilla Solid Goldia avoimen rehellisesti. Jos emme olisi jostakin syystä olleet tyytyväisiä tai pentujen kasvu ei olisi ollut odotusten mukaista meillä olisi ollut oikeus tuoda se kaikkien tietoon myös tässä julkaisussa (ilman minkäänlaista "sanojen sievistelyä"). Tähänastisessa seurannassa kaikki pennut ovat kasvaneet toiveidemme mukaisesti. Olemme nyt nähneet kuusi pentua seitsemästä noin 3 kk:n iässä. Kaikilla pennuilla jalat ovat edelleen suorat, painot ovat pysyneet kurissa, turkit kiiltävät, silmät ovat kirkkaat ja energiaa tuntuu olevan vähintään riittävästi. Pennut jotka jatkavat mukana kokeilussa ovat syöneet kuivaruoan lisäksi piimää / viiliä kerran päivässä tai kerran kahdessa päivässä lihaa/munaa/kalaa tms. Mahat ovat toimineet, ripulia ei ole ollut. Nyt kolmekuukautisilla pennuilla vaihdettiin penturuoka aikuisille tarkoitettuun ruokaan, sillä hivenen laihempi ruoka on kokemuksemme mukaan ollut turvallisempi vaihtoehto nopeasti kasvavalla pennulla. Yhdellekään pennulle ei ole annettu lisävitamiinia tai kalkkia.

Pennusta aikuiseksi osa 5.
- marraskuu, joulukuu

Tiesimme jo etukäteen ettemme marraskuussa ehtisi pentuja juurikaan seuraamaan saatikka näkemään, mutta onneksi puhelimet ja sähköpostit ovat keksitty. Kokemuksen perusteella voi sanoa, että jos pennuista ei kuulu vähään aikaan mitään, niin suuria murheitakaan ei ole niiden uusilla omistajilla.
Joten niiltä osin kuin olen tietoa saanut, niin...:
Pennut ovat kasvaneet reippaasti siitä mitä ne olivat lähtiessään. Painot ylittävät kahdenkymmenen kilon rajan. Korkeutta on "pennuille" kertynyt jo reilut puoli metriä. Pentukarva on alkanut vaihtua aikuisen turkkiin.
Omistajien mukaan kasvussa ei ole ollut ongelmia - liikkumiseen liittyviä ongelmia kuten kipuja ja ontumisia ei ole havaittu. Ruoka maistuu ja annosmääriä seurataan, etteivät pentujen painot alkaisi liiaksi nousemaan. Tällä hetkellä painoa on tullut noin 1 kg / viikko, mikä kuulostaa edellisiin pentueisiin vertaamalla sopivalta. Kuivamuonan lisäksi pennuille on annettu edelleen hapanmaitotuotteita sekä pieniä määriä makupaloja(!).
Olen kysellyt myös hampaidenvaihtumisesta, tavoille oppimisesta, sisäsiisteydestä jne. Pennuista osa on oppinut jo (melkein) sisäsiistiksi, toisilla tulee vielä vahinkoja aluslehdelle varsinkin silloin jos ulkoiluvälit ovat venähtäneet pidemmiksi. Normaaliin tapaan hampaita on pudonnut ja uusia on tullut tilalle. Tapakasvatus on kaikkien kohdalla edennyt alkuajoista. Kaikki tuntuu etenevän suotuisasti ilman erityisiä ongelmia.
Tarkoitus on nähdä taas pentuja lähiaikoina ja nähdä millaisiksi ne ovat kasvaneet ja millä tavoin ne erottuvat käytökseltään ja luonteeltaan toisistaan. Pennut kasvavat kokoonpanoltaan erilaisissa perheissä ja erilaisissa kasvuympäristöissä, joten niiden seuraaminen ja vertaaminen pentulaatikkoaikaan on mielenkiintoista.
Kaiken kaikkiaan ruokakokeilussa mukana olevat ovat olleet ruokaan tyytyväisiä; mahat ovat olleet kunnossa ja pennut kasvaneet sopivaa vauhtia.

Pennusta aikuiseksi osa 6.
- tammikuu

Aika on kulunut todella vauhdilla siitä kun pennut lähtivät uusiin koteihinsa. Nyt pennut ovat jo puolivuotiaita. Tämänikäiset alkavat olla jo nuorisoa, joilla riittää energiaa pitkiin lenkkeihin sekä hivenen enemmän keskittymiskykyä pitkäjänteisempiin tehtäviin. Osa pennuista on käynyt jo koirakoulun penturyhmissä opettelemassa tapakasvatusta, jota on myös harjoiteltu pennusta asti kotona. Lisäksi on harjoiteltu varsinaisia tottelevaisuusliikkeitä. Omaksikin yllätyksekseen eräskin pennunomistaja kertoi ilmoittaneensa kentällä kouluttajille aikovansa mahdollisesti aloittamaan kilpailemisen pentunsa kanssa. Tulevaisuudessa nähdään mihin saakka aika ja motivaatio riittävät.
Kuten useimmiten pentukoiranomistajat - ja myös pentujemme omistajat - ovat olleet sitä mieltä, että heille on sattunut todella kaunis ja mukava koira. Pennut ovat olleet reippaita ja sosiaalisia sekä muiden koirien että ihmisten kanssa. Hivenen jääräpäisiksi ovat niitä haukkuneet…!
Pennunomistajat ovat olleet tyytyväisiä pentujensa kasvuun ja kehitykseen. Ruokinta on pennuille sopinut ilmeisestikin hyvin ja ongelmia ei ole edelleenkään ollut. Jotkut pennuista vaikuttavat selvästi ahneemmilta kuin toiset, makupalat maistuvat toki kaikille ja "onneksi" luonnosta lenkillä löytyy välillä herkkupaloja (joista tosin omistajat eivät aina ole samaa mieltä)! Mahat ovat edelleen pysyneet kunnossa, ihot eivät ole kutisseet ja turkit kiiltävät.
Kasvu alkaa hidastua pikkuhiljaa ja sen vuoksi onkin syytä alkaa kiinnittää erityistä huomiota ruoka-annoksien kokoon, jotta pennut eivät pääse lihomaan. Kasvavilla pennuilla eivät luusto ja nivelet ole vielä valmiita ja siksi onkin syytä muistaa tarkkailla pennun painoa. Terveellinen ja ravitseva ruoka antaa hyvän pohjan kasvulle liikunnan antaman lihaskunnon lisäksi. Liioittelu ruokinnassa tai kasvuvaiheen aikana tapahtuvassa liikunnassa eivät ole hyväksi. On muistettava, että kyseessä on silti pentukoira, vaikka sen koko näyttääkin suurelta!
Nuorilla kasvavilla pennuilla voi ruoka-annosten koko olla 2-3 kertaa suurempi mitä se aikuisella tulee olemaan. Pentujen lähtiessä maailmalle suositeltu ruoka-annoksien koko oli pari desilitraa neljästi päivässä. Käytännössä ruokintakertoja on ollut kolmesta neljään pennusta riippuen ja annosten koko on ollut pentukohtainen.
"Kylkiluumittarilla" kehotimme seuraamaan pennun sopivaa pyöreyttä. Kylkiluiden tulisi tuntua muttei näkyä. Nyt kaikkien pentujen ruokinnat ovat siirtyneet kahteen tai korkeintaan kolmeen kertaan päivässä. Jotkut pennuista syövät kuivamuonan lisäksi kotiruokaa. Hapanmaitotuotteita on lisätty edelleen pentujen annoksiin. Ymmärtääkseni yhdellekään pennulle ei ole annettu mitään lisävitamiinia. Kaluttavakseen ne ovat saaneet puruluita.
Järjestämme "pentutreffit" Lohjansaaressa. Tapaamiseen on kutsuttu neljästä eri pentueesta pennut omistajineen ja yksi pentue on meiltä. Kaikki tapaamiseen saapuvat pennut ovat 6 kk:n ja 12 kk:n väliltä. Kutsuttuja pentuja on noin kolmekymmentä. Pentueissa on eminä kaksi sisarusta ja yksi siskopuoli. Kahdessa pentueessa on sama uros isänä. Onkin mielenkiintoista saada nähdä ja keskustella monen eri pentueen omistajien kanssa mm. ruokinnasta, pennun kasvusta ja kehityksestä. Mielenkiintoista onkin vertailla (jos eroja ylipäätään on) suurin piirtein samanikäisiä eri tavoin ruokittuja ja erilaisissa olosuhteissa kasvaneita pentuja. Odotamme tapaamisessa saavamme palautetta omistajilta.

Pennusta aikuiseksi osa 7.
- helmikuu

Helmikuun sateisena ja rapaisena sunnuntaina kokoonnuimme "pentutreffeille" Lohjansaareen. Mukana oli yli kaksikymmentä hovawarttia sekä muutama "vääränrotuinen" omistajineen. Lisäksi paikalla oli muutama muuten vain tapaamisesta kiinnostunut ulkopuolinen tarkkailija. Ilma ei todellakaan suosinut ulkoilutapahtumaa, mutta kuraisella tallipihalla ja pellolla tutustuivat toisiinsa niin koirat kuin omistajatkin. Varsinaista ohjelmaa ei ruokailun ja kahvien lisäksi järjestetty, jos valokuvausta ei laskettu mukaan. Mielenkiintoinen havainto ulkopuoliselta tarkkailijalta oli se, ettei haukkumista kuulunut lainkaan.
Tapaamiseen on kutsuttu neljästä eri pentueesta pennut omistajineen, tosin vain yksi pentue on meiltä. Kaikki tapaamiseen saapuvat pennut ovat 6 kk:n ja 12 kk:n väliltä. Kutsuttuja pentuja on noin kolmekymmentä, joista osa ei valitettavasti päässyt mukaan. Tarkoitus on järjestää kesällä uusi tapaaminen, ja jos mahdollista saada vielä enemmän hovawartteja mukaan.
Meidän pentumme olivat tapaamisen nuorimmat osallistujat. Paikalle saapui valitettavasti vain kolme: musta uros ja kaksi merkkiväristä narttua. Kaikki pennut olivat reippaita, avoimia ja seurasivat kiinnostuneina ympärillä tapahtuvaa elämää. Kaikki kolme olivat kasvaneet tasaisesti ja sopusuhtaisesti. Tällä hetkellä uros oli sisariaan pienempi aivan kuin pentueen emän veli vastaavan ikäisenä. Tällä hetkellä emän veli on suuri uros, korkeuteen 70 cm ei ihan riitä ja painokin lähentelee 50 kg. Turkkia pennuilla oli runsaasti ja toinen nartuista oli myös saanut kiloja pikkaisen liikaa. Keskustelimme kasvuvauhdista ja ruoka-annosten koosta, sillä tässä vaiheessa pennut usein alkavat lihomaan huomaamatta. Kaikille kolmelle oli liikkuminen luonnossa tuttua ja lihakset kunnossa.
Pennut syövät edelleen Solid Gold -kuivamuonaa piimän/viilin kera. Välipaloja pennut ovat saaneet epäsäännöllisen säännöllisesti. Kaikki kolme tapaamisessa ollutta pentua ovat aloittaneet koulutuskentällä käynnit ja siellä saaneet myös "palkkioita". Ruoka on tuntunut sopivan pennuille hyvin ja kasvussa ei ole ollut huomauttamista.
Tapaamisessa oleville pennuille oli syötetty erilaisia kuivamuonia sekä kotiruokaa. Suurin osa omistajista suosi kuivamuonaa sen helppouden sekä monipuolisuuden takia. Hintoja vertaillessaan suurin osa oli sitä mieltä, ettei hinta ollut tärkein kriteeri ruokaa valittaessa. Mainonnan vaikutus ruuan valintaan ja kokeiluun myönnettiin. Ruuan koostumus ja tiedon saatavuus eri ruuista vertailuun kiinnosti. Tietoa ruokinnasta yleensäkin selvästi kaivattiin, sillä ohjeita tuli monesta suunnasta jopa toisiaan kumoten.
Jotkut omistajat kertoivat koirillaan olevan ruokahaluttomuutta sekä vatsaoireita. Näitä meidän pennuilla ei ole ollut, joten myös näiltä osin ruoka on sopinut. Jotkut pennut olivat syöneet useampia eri ruokia ja testailleet sopivuutta omalle koiralleen.

Pennusta aikuiseksi osa 8.
- maaliskuu

Näin tässä vierähti kahdeksan kuukautta ja kaikki tarinat loppuvat aikanaan niin kuin tämäkin. Pennut syntyivät 30.7.2001 ja kaikista niistä kasvoi kunnollisia ja terveitä hoffeja. Olisi ollut mielenkiintoista seurata koirien elämää pitempäänkin mutta ne jatkavat elämäänsä eri puolilla Suomea perheidensä rakastamina perheenjäseninä. Aikanaan ainakin osalle niistä tulee syntymään omia pentuja ja elämän kiertokulku jatkuu.

Mikä tässä "Pennusta aikuiseksi" sarjassa oli erilaista kuin monissa muissa koiran pentujen kasvuun liittyvissä kirjoituksissa? Tietääksemme missään päin maailmaa ei ole seurattu koiranpentujen kehittymistä ja ruokintaa julkisesti niin että tuotteiden maahantuoja (tässä tapauksessa Symppis / Solid Gold) julkaisee tiedon siten, kuinka se tosiasiallisesti tapahtuu lähes reaaliajassa. Mikä tahansa yhtiö voi valikoida saamansa palautteen pohjalta jälkikäteen kuinka heidän tuotteensa ovat toimineet, mutta kukaan ei voinut ennalta tietää minkälainen lopputulos on odottamassa vajaata vuotta myöhemmin. Otimme tietoisen "riskin", mutta toisaalta luotimme siihen että edustamme tuotteet ovat korkealaatuisia. Emme edes tarkistaneet itse nartun, emmekä uroksen taustatietoja vaan luotimme siihen, että koirien omistajat tekevät parhaansa turvatakseen mahdollisimman hyvän alun omien koiriensa pentujen kasvamiselle. Paljon kiitoksia Hoffilove's kennelille ja erityisesti Heralle (lisätietoja: http://personal.inet.fi/koti/heipa).
Mahdollisuuksien mukaan tulemme "kurkistamaan" mitä kuuluu pentujen elämään joskus myöhemmin - ainakin lonkkakuvausten tulokset olisi hyödyllistä saada selville.

On mukava kertoa tapauksista, joilla on onnellinen loppu.